maanantai 16. tammikuuta 2012

Edith mummon muistolle



Tänään sain surullisen uutisen, että rakas suomenmummoni on nukkunut pois. Tämä uutinen ei tullut läheisille shokkina, vaan olemme osanneet varautua tähän päivään jo pidemmän aikaa. Surun ohella mieleen tulvii ennemminkin muistoja. Ihania muistoja. Synnyin ja vartuin Ruotsissa, joten meillä oli sisarteni kanssa mummot molemmin puolin Pohjanlahtea. Siispä mummomme olivat suomenmummo ja ruotsinmummo.
Ruotsimummoni poistui keskuudestamme jo muutama vuosi sitten. Hän oli äitini äiti. 

Muistan kun matkustimme Ruotsista Suomeen mummoni luokse vierailulle. Minusta tuntui aina kun olisi matkustanut taaksepäin ajassa. Meillä oli kotona Ruotsissa uusi talo, uusine kalusteineen, joten mummon asunto vanhoine kalusteineen ja tavaroineen viehätti valtavasti. Kerrostalo jossa hän asui sijaitsi pienessä kylässä, mäen päällä, mäntyjen keskellä. Siellä naapurin mummot juttelivat, ja pihalla syötimme lokeille kovia rinkeleitä. Kerran "muutimme" mummon parvekkeelle leikkimään köyhiä. Mummomme kuitenkin sääli meitä sen verran että teki eväsleivät vähäosasille.

Ne vanhat tavarat viehättävät minua edelleen. Esittelen tässä nyt minulle toinen toistaan rakkaampia esineitä, joita sain mummoltani, kun hän joutui muuttamaan lopullisesti asunnostaan hoitokotiin.
Tunnearvo on näillä ihanilla esineillä määrittelemätön.


Mummon virkatuista lakanakoristeista tein taulun makuuhuoneeseen

Virkatut kaitaliinat oli kun tehty yläkerran molempiin oviin
Vanha lasimaalaus. Tekijää en valitettavasti tiedä
Vanha sähkösilitysrauta
Näiden käyttötarkoitusta voitte arvailla. Itse en olisi arvannut!
Tämä on minulla käytössä jatkuvasti. Ihana makeisille tai pikkuleiville.
Nämä ovat ylitse muiden. Arabian kermakko & sokerikko olivat mummon ja ukin häälahja.
Kuva minun isästä pienenä



Lähti lentoon enkeli hellä taivaan,
tuli luokse väsyneen, sairaan.
Kosketti hiljaa posken nukkaa,
silitti hellästi hopeista tukkaa.
Nosti siivilleen hänet armaan,
vei turvaan paikkaan tähtien taa.  
Luokse Jumalan kaikkivaltiaan.

3 kommenttia:

  1. Ihanasti kirjoitit! Totta että päällimmäisinä mielessä kaikki ihanat muistot, jotka säilyy ikuisesti! Minulla kaiken tuon edellämainitun lisäksi tulee mieleen sunnuntai päivälliset mummolassa, lihapullat ja perunamuussi sen päälle kahvit ja luvaton määrä herkkuja :) Ikävä tulee nimenomaan noita aikoja kun mummo oli vielä hyvässä kunnossa.

    Isosisko

    VastaaPoista
  2. Mikään ei vedä vieläkään vertoja mummon lihapullille ja pottumuusille. Ikinä ei kyllästynyt vaikka oli joka sunnuntai samaa ruokaa. Ja sitä pettymyksen määrää, jos olikin mennyt tekemään jotain muuta.

    VastaaPoista
  3. Voi murut! Kuinka elämä heittelee! Minun rakas mummini nukkui hiukan yllättäen pois eilen illalla. Tiedän siis miltä teistä tuntuu:( Voimia!

    VastaaPoista