torstai 12. kesäkuuta 2014

Lime pie


Kävin tässä taannoin ystäväni luona kahvittelemassa, ja hän oli tehnyt tätä ihanaa limepiirakkaa. Hän teki sen Valion ohjeella. Kun sitten minä sain erään toisen kaverini kylään, päätin tehdä sitä samaa piirakkaa, koska se oli niin herkullista. Vahinkojen sekä tarkoituksellisten säätöjen vuoksi sovelsin ohjetta niin paljon, että laitan tässä ohjeen, kuten itse sen valmistin.

Lime pie

Pohja:
200g digestive keksejä
100g voita

Täyte:
2,5dl Flora vispiä
1 prk Valio lime-valkosuklaa rahkaa
½ dl sokeria 
2 keltuaista
1 limen raastettu kuori
1 limen mehu

Kuorrutus:
2dl kuohukermaa

Murskaa keksit, ja lisää sulatettu voi. Pingota irtopohjavuoan (24cm) pohjalle leivinpaperi. Taputtele muruseos vuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista uunissa 175 asteessa n. 10 min.

Vatkaa vispikerma vaahdoksi. Sekoita eri kulhossa täytteen muut ainekset. Sekoita ne sitten kerman joukkoon, ja kaada pohjan päälle. Paista torttua 175 asteessa 30-40 min, kunnes täyte on kunnolla jähmettynyt.

Jäähdytä kakku täysin kylmäksi. Mielellään yön yli jääkaapissa. Ennen tarjoilua kuorruta torttu vispatulla kuohukermalla. Koristele limenviipaleilla ja halutessasi kuoriraasteella. 



Ihanan raikasta tarjottavaa esim grilliruokien jälkeen!

maanantai 9. kesäkuuta 2014

DIY Yrttitikas


Tein pikkuruiseen hyötypuutarhaani telineen yrteille. Harkitsin ensin seinän tekoa kuormalavasta, mutta sitten löysin meidän varaston kätköistä vanhat itse kyhätyt tikkaat. J tarjoutui tekemään tikkaat heinseipäistä, mutta itse tykästyin noihin kulahtaneisiin, maalitahraisiin tikkaisiin. Mielestäni ne sopii hyvin kasvatuslaatikoihin, jotka ovat juuri samaa patinoitunutta puun väriä. Tikkaisiin kiinnitin isäni aitan alta löytyneet saviruukut. Pieni putsaus ja ne ovat kuin uudet. Kiinnityksen tein rautalangalla ja ruuveilla. Koristeeksi laitoin vielä ylimmäksi puutarhaan aikaisemmin hankkimani naulakon. Vielä se muutaman yrtin vaatii, ja jos loppukesäksi kylväisi krassia kasvamaan, vaikka niiden värit ei kuulu suosikkeihini, niin joku niissä viehättää minua.






Huomaa että on kesä, koska melkein kaikki päivitykset liittyvät puutarhaan :)

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Kukkiva kesäkuu

Nyt on ihanaa olla pihalla kaikkien värien ja tuoksujen ympäröivänä. Melkein kaikki on kukassa. Ainoastaan Pioni, joka oli viime kesänä juhannuksena kukassa, ei varmaan ehdi juhannukseksi. Outoa sinänsä, koska tämä kevät oli niin lämmin. Nuppuja on sitten taas tuplamäärä, mikä saattaa olla syynä. Ja aina parempi niin!

Nyt tuleekin aikamoinen kuvapläjäys kaikesta ihanasta kukkivasta meidän pihamaalta.


Hennon väriset Petuniat koristaa etuoven vierustaa.


Näihin kaunokaisiin ihastuin kaupassa. Nimeä en vaan muista. 
Myyjä väitti Lumihiutaleeksi, mutta uskaltaisin väittää vastaan. 
Joku tietävämpi saa sivistää minua :)


Anopilta saatu saavi sai asukikseen Pelargonioita ja maahumalaa.


Saunan viereen ilmestynyt Akileija vaan suurenee vuosi vuodelta.


Iskä toi yksi päivä minulle Juhannusruusun taimen ja alkuja. 
Odotan niiiin kovasti että se viihtyisi ja alkaisi kukkimaan ainakin jo ensi kesänä. Juhannusruusu on niiiin kaunis. Vaihdossa annoin isän mukana päivänliljan, jonka paikalle istutin tämän ihanuuden.


Jennyltä viime kesänä saadut mansikantaimet olivatkin ilmeisesti monivuotisia. Onneksi laiskuus iski, enkä jaksanut syksyllä kaivella niitä maasta, vaikka luulimme molemmat että kyseessä oli yksivuotinen mansikka. Jospa tänä kesänä saisi maistaa oman maan mansikkaa?

Sitten lopuksi ylistys meidän pihan syreeneille. Niitä on yhteensä 4 kpl. 3 lilaa ja 1 valkoinen. 
Näissä kuvissa suurin pensas, jonka tuoksu huumaa terassilla istuessa. 





Huomenna saadaankin kolme naapuriperhettä kylään grillailemaan ja tutustumaan hieman lähemmin. 
Odotan sitä oikein innolla. Hyvää viikonloppua kaikille!

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Oman pihan raparperia


Pidän älyttömästi raparperista. Siksi ihmettelenkin miksi ihmeessä odotin niin kauan, ennen kuin istutin sitä omaan pihaan? Muistan kuinka lapsena käytiin hakemassa penkistä raparperia, kaadettiin sokeria kuppiin, 
ja istuttiin sisaruksieni kanssa pihalla imeskelemässä hapanta raparperinvartta. 


Nyt huomasin että oma raparperini oli kasvattanut muutaman varren. Siispä äkkiä leipomaan piirakkaa. Ensimmäinen oman raparperipenkin piirakka.. Tuntuu ihan juhlavalta!


Resepti oli makuuni aivan liian makea, siispä en sitä tässä nyt sen kummemmin linkitä. 
Täyte oli niin makea, että raparperin ihana maku hävisi melkein kokonaan. 
Täytyy laittaa piirakka J:n mukana työpaikalle, siellä on sellaisia sokerihiiriä että varmasti uppoaa :)


Se olikin sitten KESÄKUUN ensimmäinen postaus. 
Ihanaa kesää kaikille, ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!