lauantai 9. marraskuuta 2013

Lintubongailua




Tässä yksi syy lisää miksi tykkään asua kaupungin ulkopuolella. Ikkunasta on niin hauska seurata ympärillä asustelevia eläimiä. Vaikka asumme taajamassa, on täällä yllättävän paljon eläinkunnan asukkeja.

Varpuset herkuttelevat rauhassa suurissa laumoissa.

Aloitin pikkulintujen talviruokinnan kun muutettiin tähän taloon 3 vuotta sitten. Löysin varastosta vanhan syöttöautomaatin, jonka ripustin pihamme pihlajaan. Puinen automaatti oli kuitenkin todella epäkäytännöllinen, joten viime talveksi hankin uuden, jonka ripustin samaan paikkaan. Ihmettelin kun linnut lopettivat yhtäkkiä laudalla käymisen. Mietin jo että onko syy siemenissä, vai onko naapurilla maistuvammat eväät.

Taliatiaiset käyvät nappaamassa jyvän, ja painelevat pensaiden suojaan syömään.

J hoksasi kuitenkin syyn kun asiaa hänelle ihmettelin. Uudessa automaatissa on pleksistä tehdyt ikkunat, jotka välkähtelivät kun talo heilui tuulessa. Raukat eivät uskalteneet siihen istahtaa. Siispä pyysin J:tä poraamaan laudan kiinni heinäseipään päähän, ja avot; nyt on kuhinaa ruuhkaksi asti. Samalla saimme sen ihan keittiön ikkunan alle, josta on mukava niitä seurailla kahvikupposen ääreltä.

Hömötiainen alias Möhötiainen on uusi tuttavuus, jota ei aikaisempina vuosina ole näkynyt.

Lajikunta on ollut kirjavaa. Kävi siinä eräs päivä jopa palokärki, mutta harmikseni oli kamera sen verran kaukana, ettei kuvaa ehtinyt räpätä.

2 kommenttia:

  1. Itse en ruoki lintuja, mutta naapuri ruokkii. Niitä seuratessa keittiönikkunassa menee tovi jos toinenkin. Mukavan rauhoittavaa puuhaa:) Etupihalla ja terassilla mekastavat myös oravat. Niillä sitä näyttääkin riittävän puuhaa. Meidän pihaan on jemmattu aika paljon ruokaa talven varalle, muistavatkohan oravat itsekään kätkönsä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oravia näkyy meilläkin paljon. Alunperin pihakuusen alla asusteli myös jänis, mutta Irwinin tulon jälkeen sitä ei ole näkynyt.

      Poista