Pääsiäismuistelot

Tulin toissapäivänä kotiin viikon reissailun jälkeen. Oli todella mukavat pääsiäispyhät ja pikkuneidin kanssa meni kyläily paremmin kun hyvin. Pääsiäinen vietettiin todella rauhallisissa merkeissä, ja panostettiin vaan hyvään ruokaan ja rentoutumiseen.

Kokeilin tehdä lampaasta pulled lamb versiota, koska possusta valmistettuna se on niin hyvää. Lammaskin yllätti, ja oli erinomaista. Seuraavalla kerralla vaan tekisin erilaiset lisukkeet, mutta nämäkin toimivat kyllä.

Eli Pulled Lamb ja lisukkeina uunijuureksia sekä rullarieskoja.

Seuraavaksi aion kaveriksi kokeilla tzatsikia tortillalettujen kera. 

Jälkkäriksi uunijäätelöä. Vaniljajäätelöä & kiwanoa marenkihunnulla.

Kiwano oli ihan uusi tuttavuus. Ajattelin sen olevan saman tyyppinen kuin esim passion hedelmä tai granaattiomena, mutta mieto kurkkumainen maku oli lievä pettymys.

Pääsiäissunnuntai huipentui lasten aarteenetsintään, jossa etsittiin aarretta vihjeiden avulla.

Nyt eletään arkea aina vappuun asti... 

Joka onkin jo ensi viikolla. Sen kunniaksi laitoin tänään siman käymään.

Dymo munat

Emme vietä kotona pääsiäistä, vaan lähdemme siskoni luokse pyhiksi. Sen vuoksi en panosta kauheasti pääsiäskoristeluun kotonamme. Olemme itse asiassa olleet hänen perheensä kanssa viettämässä pääsiäistä viimeiset 3 vuotta, joten koristelu on jäänyt kotona vähemmälle jo pidemmän aikaa. Aina kuitenkin jotain pientä tekee mieli laittaa. Keittiönpöytämme päällä olevalle tarjottimelle on helppo aina fiiliksen mukaan vaihdella koristeita, kukkia, kynttilöitä ja herkkuja. Nyt laitoin siihen pääsiäis aiheisia juttuja.

Laitoin rairuohon kasvamaan sydämmenmuotoiseen kynttilänalustaan, ja kynttilöiden paikoille laitoin munat keikkumaan. Niihin kirjoitin yksinkertaisesti Dymolla tekstit. Pajunkissat on must-juttu pääsäisenä,
 ja värikkäät pienet suklaamunat ovat ikisuosikkeja.

Keskitytään siis meille olennaisempaan... Hyvään ruokaan!!

Suklaapallot

Tein tänään makumatkan lapsuuteen. Jos minun pitäisi nimetä yksi herkku joka on jäänyt lapsuudesta mieleeni, niin ne ovat suklaapallot. Ruotsissa näitä tehtiin jatkuvasti, ja aina vaan ne olivat yhtä herkullisia. Ja kyllähän nuo maistuvat vielä näin aikuisiälläkin.


SUKLAAPALLOT

100g voita
1dl sokeria
1rkl vaniljasokeria
3rkl kaakaota
3dl kaurahiutaleita
3rkl vahvaa kahvia

Sulata voi kattilassa ja anna kiehahtaa hetki. Sekoita sillä aikaa kuivat aineet kulhossa. Lisää kahvi ja sulanut voi. Sekoita massaa kunnolla. Laita jääkaappiin jähmettymään noin tunniksi.
Pyörittele jähmettyneestä massasta pieniä palloja ja pyöräytä niitä kookoshiutaleissa tai strösseleissä.

Omaan makuun ovat kookoshiutaleet ainoa oikea kuorrutus, mutta koska J ei voi niitä sietää, tein hänelle myös strösselipäällysteisiä. Makuasioista kun ei voi kiistellä!

Kirjahylly

Alun perin kun sisustin pikku E:n huonetta, niin halusin pitää värit neutraaleina, koska ajattelin lelujen ja muiden hänen omien tavaroidensa tuovan sinne väriä ja elämää. Nyt sitä väriä alkaa kivasti pikkuhiljaa hiipimään huoneeseen. Tein kirjoille hyllyn vanhasta rautahyllyköstä, joka on ollut meillä tyhjän panttina pihan leikkimökissä. Täytyy leikkimökkiä alkaa sitten laittamaan, kunhan tytskä tulee siihen ikään että alkaa siellä leikkimään.

Suloinen kankainen etana on SIA kidsin. Sen olen aikoinani hankkinut töistä siinä toivossa että perheemme kasvaisi joskus. Se on muutaman vuoden kaapissa odotellut, ja vihdoin pääsi ulos ravistelemaan pölyt kuorestaan.

Täysjyväleipä

Minulla on koko ajan hirveä leipomisvimma. Olen kyllä hillinnyt itseäni, etten leipoisi jatkuvasti makeita herkkuja. Päätin siis leipoa jotakin hyödyllisempää välillä. En pidä yleensä leivän tai pullan leipomisesta. Niin hullulta kun se kuulostaakin, minua ällöttää sormien väliin tarttuva taikina. Siispä leivon yleensä sellaisia leipomuksia, joita ei tarvitse vaivata. Tämä leipä on siinä mielessä ihana, ettei taikinaa tarvitse juurikaan käsin käsitellä, vaan on niin helppo tehdä, ettei melkein usko todeksi ennen kuin kokeilee. Ja on muuten herkullisinta leipää mitä olen onnistunut tekemään. Resepti löytyi Terveen hyvää-blogista täältä.

Ei kaipaa muuta kun sipaisun voita ja kupillisen kuumaa kaveriksi!

Päiväunipaikka

Meistä on kovaa vauhtia tulossa vanhojen huonekalujen sijoitusperhe. Puhuin aikoinani kälylleni että haluan keinutuolin kun vauva syntyy. Hän tarjosi omaa papaltaan perittyä tuolia, koska se ei heille mahtunut. Nyt pikkusiskoni vaihtoi järjestystä kodissaan, ja heidän ihana vanha puusohva ei oikein enää löytänyt paikkaa. Tarjouduimme heti huolehtimaan sohvavanhuksesta, varsinkin kun J on sitä moneen otteeseen heiltä yrittänyt meille saada. Mielestäni se on ihana. Nyt vaan puntaroin minkälaiset päälliset siihen tekisin. Alkuun heitin ruman keltaraitaisen päällisen päälle torkkupeiton ja pari tyynyä, mutta jokin pysyvämpi päällinen pitää kyllä laittaa. Varmaankin päällystän vanhan istuinpehmusteen ja hankin siihen sopivia tyynyjä.

Kastejuhla

Vietimme viikonloppuna pienen tyttömme kastejuhlaa. Paikalla oli perhettä ja sukulaisia. 

Yritimme pitää juhlat pienimuotoisina, mutta molemmilla on suuret perheet, niin väkisinkin sitä porukkaa kertyy. Ihanaa se oli että kaikki kutsutut vaivautuivat paikalle. Pidimme kastetilaisuuden kylämme seurakuntakodilla, koska pienen talomme neliöt olisivat käyneet aivan liian ahtaiksi. Järjestelyihin sain valtavasti apua sukulaisilta ja ystäviltä, ja olen todella kiitollinen että minulla on ympärilläni niin ihania ihmisiä jotka uhraavat omaa aikaansa, ja auttavat kun vaan pyytää. Anoppini teki juhliin kaikki tarjottavat täytekakkua lukuunottamatta. Hyvä ystäväni teki juhliin kauniit kukkakimput ja siskoni taas ahersi täytekakkuun ihanat koristeet ja auttoi sen teossa. 

Kutsut tein Sinellin korttipohjille. Leikkasin skräppipaperista sydänkoristeet ja tulostin tekstiosion.

Kaunis nuttu on lahja rakkaalta ystävältä. Mallin nimi on "Prinsessa Estellen nuttu"

Suloiset tossut ovat taas toisen ihanan ystäväni neulomat. Jalkapiparit ovat anoppini käsialaa.

 Pieni päivänsankari Edith-mummoni neulomassa kastepuvssa. Samaiselta mummolta perittiin myös nimi.

Siskoni kanssa yhteistyössä syntynyt kakku. Minä vastasin sisuksesta ja siskoni koristelusta. 

Kuorrutus ja koristelu tehtiin yhdessä.

Siskoni teki kauniit pikkukukat, kruunun sekä nimen kirjaimet.

Sisältä löytyi Red Velvet kakku.

Jennyn talon Jenny teki upeat kimput juhliin. 

Päivänsankarin Zalekua-merkkinen juhlamekko hankittiin Jesper Juniorista. Samasta liikkeestä on myös Noa Noan body ja rusetti hiuskoriste. Tuttinauha on Elodie Detailsin. 

Saimme valtavasti ihania lahjoja, joista tässä osa. Upeat helmet kuuluivat J:n mummolle, jonka toiveena oli että ne annetaan sukuun syntyvälle ensimmäiselle tyttölapselle. 

Lämmin kiitos vielä kaikille.. kaikesta <3

Talvesta selvinnyt

Vihreällä linjalla jatketaan. Maaliskuussa on aika kurkata kellariin, ja jännätä mitkä talvehtimassa olleista kukista ovat vielä hengissä. Olen aikaisemmin talvehdittanut Pelargoniani mutta nyt ne olivat kuivahtaneet. Taisi olla oma moka, kun en siirtänyt juurakoita muovipusseihin. Lämmin talvi teki tehtävänsä, ja mullat olivat kuivuneet saviruukuissa. Sinkkiämpärissä ollut puutarha Hortensia taas oli selvinnyt. Ihme ja kumma... Saa nähdä alkaako tuosta kasvaa, saatika kukkimaan. Kesää odotellessa!

Olen yrittänyt suunnitella terassimme eteen perennapenkkiä, jota pitäisi alkaa laittamaan toukokuussa. Mutta onpa se vaikeeta. Nättejä kasveja on paljon, mutta se että löytää juuri siihen paikkaan sopivat. Ajattelin olla rohkea ja kokeilla ruusuja. Saa nähdä onnistunko pitää ne hengissä.

Kärsivällisyys palkitaan

En todellakaan pidä itseäni minkäänlaisena viherpeukalona, mutta on minulla hetkeni. Saan mukavasti satoa kesäisin pienistä viljelylaatikoistani, ja saan Orkideani kukkimaan säännöllisesti. On minulla myös epäonnea. Olen parina vuonna saanut Pelargoniat talvehtimaan hyvin kellarissamme, mutta tänä vuonna ilmeisestikin lämmin talvi on pitänyt kellarin liian lämpimänä, ja ne olivat päässeet kuivahtamaan, vaikka kastelin niitä saman verran kuin aikaisemmin. Ainoa mikä näytti selvinneen oli puutarha Hortensia, mikä ilahduttaa, koska siltä odotin vähiten.

Mutta iloinen olen myöskin tästä muratista, jota olen jaksanut kasvattaa pitkään pienen pienestä alusta, jonka nappasin talteen jouluistutuksesta. Tästä voit kurkata mistä lähdettiin liikkeelle.

Aurinkoista viikonalkua kaikille!

Mattoa metsästämässä

Kevät on ihanaa aikaa. Mutta pienen miinuksen tekee joka keväinen koiran karvanlähtö. Itsehän olemme toki tuollaisen jättirodun valinneet, mutta silti... Luulisi että kun hankkii lyhytkarvaisen koiran, niin ei lattialle kerääntyisi muovipussillista aluskarvaa joka päivä. Meillä oli talven yli nukkamatto, joka oli mukavan pehmoinen jalan alla, mutta pidemmän päälle keräsi niin paljon koirankarvaa ettei niitä saanut enää mitenkään pois. Ikinä en siihen älyttömästi muutenkaan ihastunut, mutta koska ison koiran kanssa ei voi aina hankkia sellaista kun toivoisi. Toisen haasteen tekee nyt vauva. Vielähän se ei matolla oleskele, mutta sitten kun aika tulee ja hän haluaa alkaa ryömimään, tai konttaamaan, niin pitäisi maton olla siihenkin soveltuva. Pitkään hankintalistalla ollut Ikean Tårnby matti jää siis hankkimatta.

Askosta hankittiin väliaikaisesti koiran kestävä matto. Pitempiaikainen matto on edelleen etsinnässä. Silti olen ihan tyytyväinen hankintaan, sillä se tuo mielestäni vähän säärmää muuten niin vaaleaan sisustukseen. Vielä pitäisi päättää millä värillä saisi vähän kevättä sisustukseen, tyynyjen muodossa. Hirveästi houkuttelisi pieninä ripauksina vihreä ja keltainen.

Kuva: Designers Guild