lauantai 25. lokakuuta 2014

Arjen sulostuttajat

Olen erittäin visuaalinen ihminen, ja minulle on tärkeää että kotini on sellainen paikka jossa voin rentoutua ja nauttia pienistäkin asioista. Kuten ruoan laitosta, ja jopa siivoamisesta. Joku voisi sanoa liiotteluksi sitä, että haluan että jopa tiskiharja ja tiskirätti ovat kivan näköisiä, ja sopivat sisustukseen. Muuten minulla on taipumuksena piilotella kaappiin tuollaiset rumilukset, ja se ei aina ole se kätevin ratkaisu arjen pyörityksessä.

Poimin tänään keittiöstäni muutaman hyvin arkisen tavaran, 
ja muutaman aarteen jotka ilahduttavat mieltäni lähes päivittäin.


Maison Bellen keittiösuihke tuoksuu ihanan raikkaalle.
Keittiösaippuasta on tullut välttämättömyys kun siihen on tottunut. 
Saippuan toin Tukholmasta ollessani siellä työmatkalla.


Ikeasta löysin kauniita tiskirättejä kerrankin edullisesti. 
Vaihdan niitä niin usein, etten haluaisi maksaa tiskirätistä viittä euroa kappaleelta.


Upea kello on löytö kirpputorilta. 
Munakellokin on testattu, ja hyvin toimii.


Leipälaatikon hankin kun muutimme taloon. Pidän siitä edelleen yhtä paljon kuin ostohetkellä.


Vanhan kauhan pelastin isäni luota. Hän käytti sitä apuna leivinuunin puhdistuksessa. 
Nyt se palvelee ihan vaan koristeena, mutta puulastat ovat sitten sitäkin kovemmassa käytössä. 


Tämä vanha vaaka onkin vilahtanut blogissani tasaisin väliajoin, mutta se on ikisuosikki. Lapsuudenkodistani jotenkin mukaani tarttunut. Nuorena jo arvostin vanhoja aarteita.
Nykyisin toimii kananmunien säilytyspaikkana (joita pitääkin tilata lisää) :)


Onko sinulle tärkeää että arkiset tavarat ovat sisustukseen sopivia??

torstai 9. lokakuuta 2014

Hei taas Minä!


Viime vuosina vahvasti jyllännyt maalaisromanttinen tyyli sai minut hetkeksi pauloihinsa, mikä oli hieman outoa, sillä kaikki pastellit, röyhelöt yms söpöstely eivät ole ollenkaan "my cup of tea". 
Se oli kyllä mukava vierailu oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta nyt riitti. 
Olen hyvin mustavalkoinen tyyppi, ja sisustuksessa pidän aika riisutusta tyylistä ja jotkut saattavat kustua minua hieman värirajoittuneeksi. Onneksi saan työssäni visualistina leikkiä väreillä tarpeeksi, jotta osaan pitää ne kotini ulkopuolella, sillä tämä on enemmän minua!










Puusohvan tulon jälkeen moni kaluste etsii vielä paikkaa, mutta nyt juuri saa mennä näin. Nojatuoli odottaa nurkassa muuttoa uuteen osoitteeseen ja sen paikalle toivon jonkinlaista työpöytää, sillä sitä olen hieman kaivannut, ja töihin palatessani tarve vain kasvaa.

Näin mennään tällä hetkellä, vaikka paljon on suunnitteilla :)


torstai 2. lokakuuta 2014

Pimeät syysillat

Olen lokakuun lapsi. Pidän älyttömästi pimenevistä illoista, ja sateen ropinasta ikkunaan. 
Sisällä voi olla hyvällä omallatunnolla, vetää villasukat jalkaan, ja sytyttää kynttilät. 
Niiden tuoksu ennakoi talvea, ja varsinkin joulua, 
jonka odotus minulla alkaakin hyvin aikaisessa vaiheessa. 


Koska meidän perheeseen on alkanut kerääntyä pilttipurkkeja, Olen miettinyt eri tapoja joita niitä voisi käyttää. Tyylikkäästi. Pihalle on yksi idea kehittymässä, mutta sitä ennen pitäisi vaihtaa pelargoniat callunoihin. Ne saa hetken vielä odottaa.


Sisälle laitoin koriste ikkunakehykseen roikkumaan eleettömät tuikkukipot, 
ihan vaan rautalangan ja nastojen avulla. Ja pidän siitä kovasti. 


Kesällä löysin Virroilla käydessäni, kirpputorilta melkein ilmaisen Riihimäen lasipurkin. 
Se hoitaa tällä hetkellä kynttilälyhdyn virkaa. 


Parasta aikaa meillä on käynnissä kuistin muutos nro 3. Jospa pikkuhiljaa se järkevä ja käytännöllinen järjestys alkaisi löytymään. Siitä kuvia kunhan valmista. Näin äitiyslomalla olen hieman.... no laiskistunut, ja nautin elämän pienistä asioista. Kuten kynttilöistä :)